Porvoon Sahasaaret tarjoavat luonnonrauhaa ja täydellisen irtautumisen arjesta vain 5 minuutin päässä Hamarin rannasta. Läheisen sijaintinsa ansiosta Sahasaarilla on mahdollista ladata akkuja vaikka työpäivän jälkeen. Toisaalta rannan läheisyys myös mahdollistaa perhematkailun sekä tarvittaessa nopean kotiutumisen siinä vaiheessa kun ne oih niin tutut ja rakkaat "Ollaaks jo perilläääää…!? Mä en jaksaa enäää…Mulla on nälkäää!"-narinat uhkaavat nollata melonnan tuomat stressitasohyödyt.
Tähän pisteeseen ei toki tarvitse perheretkelläkään joutua. Alta löydät muutamia vinkkejä perhemelontaan kouluikäisten tai nuorempien lasten kanssa.
Oikea kalusto ja realistiset tavoitteet perheretkelle
Useimpien vanhempien ensimmäinen kysymys perhemelontaa varatessa liittyy lapsen jaksamiseen: minkä ikäinen lapsi osaa/pystyy/jaksaa meloa ja kuinka pitkään.
Hamarikuplan kalustolla voidaan muodostaa neljä erilaista komboa lasten kanssa melontaan (HUOM! Nämä vinkit koskevat vain Hamarikuplan vuokraamia avokajakkeja, ei muita):
1. Kaksi aikuista tuplakajakissa, alle kouluikäinen lapsi istuu aikuisten välissä.
Tämä toimii silloin kun lapsi on selvästi liian pieni melomaan ja istumaan yksin tuplakajakin etuistuimessa, mutta mahtuu edelleen takana melovan aikuisen jalkojen väliin, yleensä noin 6-vuotiaaksi asti.
Lapsi on jatkuvasti käden etäisyydellä ja meloessa on helppo jutella. Toisaalta, mitä pidempi lapsi on, sitä vähemmän takana istuvalle aikuiselle jää tilaa meloa. Mitään monen kilometrin reissua ei siis kannata suunnitella, mutta letkeästi lillutellen meno on oikein mukavaa.
Huomioithan että lapsen pitää olla ainakin auttavasti uimataitoinen ja tottunut veteen, jotta mahdollinen (erittäin harvinainen) veteen tippuminen ei säikäytä. Pienille lapsille on myös hyvä ottaa omat pelastusliivit mukaan jotta istuvuus on varmasti täydellinen. Hamarikuplan nuorin kyytiläinen on ollut kolmevuotias.
2. Lapsi tuplakajakin etuistuimessa, aikuinen takaistuimessa
Tämä kombo on erinomainen siinä vaiheessa kun lapsi on riittävän vanha istumaan rauhassa etuistuimessa ja jaksaa ainakin välillä meloa. Tuplakajakki liukuu hyvin vain perässä istuvan aikuisen vedoillakin joten melonnasta ei tarvitse tulla mitään pakkosavottaa. Lapsissa on eroja, mutta pääsääntöisesti tämä onnistuu ekaluokkalaisesta lähtien. Tärkeää on ettei lapsen ja aikuisen painoero ole yli 70 kg: tuplakajakin maksimipainoraja on 210 kg, mutta painon tulisi jakautua suht tasaisesti jottei peräpää painu ja koko kajakki keuli.
3. Lapsi yksin yhden hengen kajakissa
Tässä tarvitaan jo vähän enemmän voimaa ja ajoittain sisuakin. Noin yhdeksänvuotias reipas lapsi jaksaa meloa tyynellä säällä ainakin muutaman kilometrin (Sahasaaret ympäri), mutta vastatuulessa meno saattaa turhauttaa, erityisesti koska suoraan melominen vaatii jo vähän koordinaatiokykyä. Itse olen melonut tunnin-kahden reissuja useammankin 8-10-vuotiaan kanssa, mutta väsymyksen noustessa ja motivaation laskiessa laittanut lapsen kotimatkaa varten köydellä hinaukseen. Tämä ei ole optimaalinen ratkaisu, mutta varakeinona varsin toimiva. Pitää vain varmistaa että omat voimat riittävät, köysi on riittävän lyhyt ja näkyvissä myös muille vesillä liikkujille.
4. Kaksi lasta / nuorta keskenään tuplakajakissa
Yli kymmenvuotiaat jaksavat jo meloa kajakkia kahdestaan muutaman kilometrin. Haastavinta on suoraan melominen ja lasten motoriikasta ja keskinäisestä dynamiikasta riippuu meneekö energia suoraan melomiseen vai kikatteluun ja härväämiseen. Ihan hauskoja vaihtoehtoja molemmat, mutta jos tavoitteena on edetä, voi ympyrän pyöriminen turhauttaa loppuporukkaa. Tässäkin tapauksessa tuplakajakki on mahdollista laittaa toisen kajakin hinaukseen.
Sahasaarten ja läheisten lummelaguunien kiertäminen kestää urheilusuoritteena vajaan tunnin. Hiljaa nautiskellen, eväitä syöden ja kenties välillä uiden aikaa saa menemään koko kolmen tunnin vuokra-ajan. Sikosaaren (1-2 h) tai Kråköön (2-4h) kiertoa ei ainakaan kärsimättömän lapsen kanssa kannata suunnitella. Toisaalta vienossa liplatuksessa on otettu erinomaisia päiväuniakin.
Eväät tekevät onnistuneen perheretken
Oman empiirisen tutkimukseni perusteella väitän että tripit, rusinat ja kalakeksit ovat pelastaneet Suomen laajuisesti satojatuhansia perheretkiä. Oikeaan aikaan tarjoillut eväät nostavat verensokeria ja mielialaa sekä rytmittävät retkeä: ensin melotaan, sitten syödään, ehkä uidaan ja sitten melotaan takaisin. Oikein kinkkisiä reissuja varten piilotan povariin salaisen aseen: luvatun tikkarin voimalla uhmaikäinen vaikka tarpoo läpi Saharan. Tai istuu kajakin kyydissä vielä 20 minuuttia. Käytännössä sama asia.
Eväs- tai uintitaukoa varten voi rantautua useisiin Hamarikuplan aarrekarttaan merkittyihin paikkoihin tai eväät voi nauttia tuulettomassa poukamassa kajakin päällä lilluen.
Sivuseikkailut
Pelkkä kyydissä istuminen voi käydä kyllästyttämään, mutta melontaseikkailu tarjoaa paljon muutakin kaiken ikäisille lapsille.
Vuokraan sisältyvä Hamarikuplan aarrekartta sisältää monta mielenkiintoista faktaa saarten historiasta. Voitte käydä katsomassa saarta nimeltä Helvetin ikuinen rimatuli ja arvuutella mistä saari on saanut nimensä. Tai miettiä miksi ihmeessä Painolastisaarten maaperä ei ole tästä maasta. Vastaukset löytyvät kartasta.
Sahan aikaan lapset kulkivat keskenään kouluun veden ja jään yli Hamariin. Töihin mentiin jo 10-vuotiaana, viimeistään 13-vuotiaana. Vapaa-ajallaan pojat voimistelivat ja kävelivät käsillään puutaapeleiden päällä ja välissä, rakensivat jollia ja hurjaa vauhtia kiitäviä jääpursia sekä kalastelivat. Tytöillä ei ollut vapaa-aikaa: he tekivät töiden jälkeen kotitöitä äidin kanssa tai vahtivat pienempiä sisaruksia. Siinä riittää pohdittavaa ja juteltavaa.
Kajakista pääsee ihanan lähelle luontoa: sorsia ja joutsenia voi nähdä metrien päästä, suuret haikarat lähtevät lentoon kaislikosta ennen kuin olet edes huomannut niitä. Kaloja molskahtelee kajakin lähellä ja pikkukaloja voi bongata kanavien paalutusten pienistä lammikoista. Ulpukoiden poimiminen on monen lapsen lempihommaa. Lehdistä saa tehtyä oikein toimivan hellehatun.
Gammelbackan uimaranta ja monta muuta uimapaikkaa on matkan varrella jos tekee mieli verrytellä jäseniä tai viilentyä hellepäivänä.
Kuplassa on käynyt vaikka minkälaisia lapsi-aikuinen komboja: teinejä joita ei lähtökohtaisesti kiinnosta mikään, varsinkaan vanhempien kanssa, vanhempien välissä istuvia energisiä uhmaikäisiä, harvinaista laatu-aikaa viettäviä aikuinen-lapsi-pareja. Tähän mennessä kaikki ovat tulleet takaisin hymy huulilla ja monta uutta kokemusta rikkaampana.
Tullessanne noutamaan kajakkeja käymme yhdessä läpi melonnan perusteet, turvallisuusohjeet, Hamarikuplan aarrekartan ja muut mieltä askarruttavat kysymykset. Jos vielä pohdit lähteäkö perheseikkailulle vai ei, laita ihmeessä viestiä yhteydenottokaavakkeen kautta ja vastailen kysymyksiisi parhaani mukaan.